Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Susanna Visuri kertoo, että vaikka aihetta tutkitaan säännöllisesti, on keskimääräistä tilannetta yrittäjien jaksamisesta vaikea selvittää, sillä yksinyrittäjiä ja pieninä työnantajina toimivia yrittäjiä on Suomessa paljon ja tutkimusten otanta vaihtelevaa. – Siellä on heitä, joilla asiat ovat hyvin ja kaikki toimii. Ja sitten on niitä yrittäjiä, jotka ovat todella haasteellisessa tilanteessa yrityksen talouden tai yksityiselämän asioiden puolelta. Yrittäjän kalenteri saattaa olla niin täynnä, ettei levolle jää riittävästi aikaa.

TOIMITUSJOHTAJA Jenni Pöllänen odottaa käännettä parempaan ja sen siivittämänä aidon kasvun vuotta 2026. – Meillä on vahva teollinen pohja, kasvava palvelusektori, hyvä sijainti ja aktiivinen yrittäjäyhteisö. Kun talous vakaantuu, olemme valmiita tarttumaan kasvuun, Pirkanmaan Yrittäjien veturi paaluttaa. Pölläsen mukaan omistajanvaihdokset ja verkostomainen yhteistyö tuovat yrityskentälle uusia mahdollisuuksia. – Yksinyrittäjien merkitys tunnistetaan entistä vahvemmin puheissa, teoissa ja palveluissa, hän iloitsee. Pöllänen muistuttaa, että Suomen janoama ja tarvitsema kasvu rakentuu yrittäjien rohkeudelle

TAMPERELAINEN elinkeinoministeri Sakari Puisto korostaa, että yksityinen rahoitus on ja sen tulisi olla ensisijainen rahoitus yrityksille. – On kuitenkin tilanteita, joissa julkinen raha voi käynnistää tai järkevästi täydentää yksityistä rahaa, esimerkiksi niin sanotuissa markkinakapeikoissa. Kun julkista rahoitusta myönnetään, on silloinkin tärkeää, että se vivuttaa yksityistä rahaa. Puisto muistuttaa, että vientiä tukeva rahoitus voi olla vientiluottoa, lainantakausta tai tukea uusille markkinoille menemiseen.  – Tukimuodosta ja tarkoituksesta riippuen se voi tulla Business